Hei,

Palasin juuri ’’kesälomilta’’, kolmen viikon golfittomalta Kalifornian matkalta. Olin reissussa vaimoni ja poikani kanssa, majoituimme jo vuosikymmeniä San Franciscossa asuneen sisareni luona. Perhereissu, joten golf sai jäädä. Vaikka tämä on golf-uutiskirje, ajattelin matkastamme kertoa. Jätetään se kuitenkin viimeiseksi. 

Tämä lyhyt video Tigerista avustamassa nuoria pelaajia on erinomainen. Video on vuoden vanha, mutta näin sen ensimmäistä kertaa vasta hiljattain. (Jos video ei näy, löydät sen täältä.)

Tiger surprises college golfers during @BridgestoneGolf shoot!@TigerWoods offered insight on how he prepares for a tournament, including 1,000 golf shots EVERY day.

(Presented by @Bridgestone) pic.twitter.com/gltxDOWnup

— PGA TOUR (@PGATOUR) November 27, 2023

Huomatkaa että Tiger puhuu yliopistogolfareille, siis pelaajille, jotka harjoittelevat tosissaan ja monesti ammattilaisuus tähtäimenä. Tiger kertoo kuinka kisoihin valmistautuessa hän varmistaa saavansa, joka ainoa päivä vähintään 1000 kontaktia mailan kanssa. Ja tätä hän pitää tärkeänä kaikille nuorille pelaajille sekä ammattilaisille.

Tuhat kontaktia ei tarkoita tuhatta lyöntiä rangella. Sen sijaan Tiger kertoo sen voivan tarkoittaa 100 rangelyöntiä, 300 chippiä ja lopuksi 600 puttia. Ihan sama miten, pääasia että joka päivä tulee tuhat kontaktia.

Tuhat on paljon. Lukuisat kontaktit ovat tärkeitä, jotta pelaaja kehittää tuntumaa. Feel and sensation, Tiger sanoo. Tuntuma on sitä, että aistii tarkemmin, miten ja missä maila sekä keho ovat liikkeen aikana.

Monen golfarin hyvältä näyttävä svingi tuottaa vinoja lyöntejä. Turhan usein. Se on tuntuman puutetta. Pelaaja ei aisti riittävän hyvin missä ja miten maila kulkee. Yhdessä lyönnissä lapa on asteen liikaa auki, toisessa kiinni.

Pelaaja etsii ratkaisua liikkeen vakioinnista, miten saisi svingin toistumaan täysin samanlaisena joka kerta. Hän kysyy, montako toistoa siihen tarvitaan? 

Kysymys on turha. Olosuhteet vaihtuvat lyönnistä toiseen, joten toimiva svingi ei voi toistua täsmälleen samanlaisena. Svingin pitää elää ja mukautua tulevan lyönnin mukaan. Ja se on mahdollista kiitos kehittyneen tuntuman. En osaa selittää asiaa kunnolla mutta niin uskon.

Onneksi svingin mukautuminen sopivaksi on pitkälti vaistomainen asia. Hyvä pelaaja oppii luottamaan siihen, että maila ja keho kulkevat kuin itsestään. Samanaikaisesti, liikkeen aikana, pelaaja tuntee kaiken olevan hyvin, juuri kuten pitää kyseistä lyöntiä varten.

Samasta on kyse, kun pelaajalta kysytään kuinka lyödä feidi ja hän vastaa sanomalla ajattelevansa feidiä. Silloin tuntuma, aistimus mailan ja kehon liikkeestä on niin pitkälle kehittynyt, että ajatus riittää. Peli on helppoa.

Mitä ottaa itselle Tigerin tuhannesta kontaktista? Jos olisin nuori, tosissani kisoihin treenaava niin kuuntelisin sanatarkasti. 

Mutta suurimmalle osalle meistä, vaikka tosissaan treenaammekin, golf on harrastus – aika on rajallista eikä meillä ole niin paljon pelissä. Silloin olisin armollinen itseäni kohtaan, tuntuma tekemiseen ei voi olla sitä kuin ammatikseen treenaavalla. Mutta silti pyrkisin sitä tuntumaa kehittämään jatkuvasti, lisää ja lisää kontakteja niin pitkään kuin jaksan ja niin pitkään, kun homma pysyy hauskana.

Mutta kertokaa mitä mieltä itse olette? Tähän meiliin saa vastata, luen mielelläni kommentteja.

####

Jatkan vielä edellistä yksinkertaisella harjoitteella. Kuinka kehittää tuntumaa? 

Merkkaa itsellesi 90 cm putti ja haasta itsesi upottamaan kymmenen peräkkäistä palloa. (Voit rajoittaa yritykset kolmeen ja tarvittaessa sanoa itsellesi, että seuraavalla kerralla onnistuu.) Jos putit uppoavat helposti siirry 30 cm kauemmaksi. 

Jo muutamassa minuutissa pelaajan tuntuma voi tarkentua merkittävästi. Kun aistimus lavan asennosta tarkentuu, tekeminen muuttuu helpommaksi. Se on jo jotain tuntumaa.

Sitten keksi itsellesi vastaavanlainen chippihaaste, sen jälkeen siirry pitempään lyöntiin ja jne. Ajan myötä lyö palloja tarkoituksella hivenen vinoon suorasta tähtäyksestä, se todella kehittää tuntumaa, jonka jälkeen suoraan lyöminen on helpompaa.

####

Mankkaan Golfstudiossa avoimet ovet sunnuntaina

Tämä tulee viime tingassa, mutta pidämme Mankkaan Golfstudiolla avoimia nyt sunnuntaina 3.11 klo 13–17. Olen paikalla Marko Kummin kanssa meidän studiossamme, samaan aikaa naapurissa Jarkko Tanninen isännöi omaa puoltaan.

Tarkoitus on esitellä Studion GSPro-simulaattoria ja opastaa sen ja Foresight Quad Launch Monitorin käytössä. Lisäksi esillä on erilaisia harjoitusvälineitä, joita voi käyttää Studiota vuokratessa.

Joten tervetuloa Studiolle, osoite on Sinikalliontie 3B (Blueberry), aulasta oikealle niin löydät perille. Vierasparkit ovat B-rapusta vasemmalla. Ja paikalle saa tulla vain moikkaamaan, jos kaikki on jo tuttua. Tietysti kaveritkin voi hyvin ottaa mukaan.

####

Maaliskuun matka Montecastilloon 

Lähdemme Riku Soravuon kanssa peli- ja opetusmatkalle Espanjan Montecastilloon 9.–16.3. Matkan kaikki tiedot löytyvät OnGolfin sivuilta, suora linkki on tässä.

####

Lopuksi muutama ajatus kolmesta viikosta San Franciscosta kuten lupasin.

Kaupunki on lukuisilta aiemmilta matkoilta tuttu, mutta nyt oli vierähtänyt yli kymmenen vuotta edellisestä reissusta. Elämässä sattuu ja tapahtuu, sitten tulee korona, vuodet menevät nopeasti.

Kaupunki tunnetaan kylmistä kesistään. Mutta syksy on yleensä hienoa aikaa. Niin nytkin, aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja lämpöä oli sopivat 20 astetta. Vain muutama päivä alkoi sumuisena ja harmaana. 

San Francisco on hieno golfkaupunki, mutta valitettavasti kuuluisat kentät kuten Olympic Club, San Francisco Golf Club ja Lake Merced Golf Club ovat yksityisiä. Näistä kaksi ensimmäistä onnistuin pelaamaan 30 vuotta sitten ja kolmas on se, jolla Matilda voitti LPGA Tourin kisan 2021. 

Green fee kentistä Presidio ja Harding Park ovat historiallisia ja pelaamisen arvoisia, toki Harding Parkissa saanee maksaa pelistä nykyään pari sataa taalaa.

Edullisemmin pääsee Lincoln Parkin kentälle, jota en ole itse pelannut. Kenttä on alle 5000 metriä pitkä par 68, mutta se sijaitsee hienolla tontilla lähellä Golden Gaten siltaa. Seurailin peliä muutaman minuutin Legion of Honor museon pihalta, kaikki näytti kauniina päivänä niin houkuttelevalta että ensi reissulla pitänee tuokin kiertää.

Kaupungilla on kallis maine. Ruokakaupassa hintataso tuntui aika samalta kuin meillä. Tai jopa kalliimmalta, esimerkiksi entrecotesta sai pulittaa 25 dollaria paunalta (453 gr).

Toisaalta viini on halpaa ja sitä kaupoissa riittää. Kympillä saa hyvää paikallista viiniä, Alkosta tutusta Campo Viejon pullosta veloitettiin kuusi dollaria.

Myös ravintoloissa hinnat ovat suomen tasoa. Lisäksi päälle tulevat juomarahat. Baarissa tuopillinen paikallisten panimoiden olutta on 7–8 taalaa. Maksaessa pääte ehdottanee 18 % tai 20 % tai jopa isompaa tippiä, custom tip valinnan käyttäminen vaatii pientä vaivannäköä.

Luottokortti ei lähtökohtaisesti toiminut missään, mutta Apple tai Google Pay puhelimen kautta toimi kaikkialla paitsi bensamittarilla.

Tulevat presidentinvaalit näkyivät yllättävän vähän. Kaupunki lienee niin vahvasti demokraattien, että tiukka kampanjointi on turhaa. Muir Woodsissa tuli vastaan nuori mies Maga-hatussa, pian selvisi, että hänkin oli ranskalainen turisti.

Ravintolakokemuksista kaksi erottui muista. Lounasaikaan etsimme Chinatownista sopivaa paikkaa. Yritin googlailla ehdotuksia mutta Saara vaati, että kuljetaan, kunnes vastaan tulee ’’kansankuppila’’ täynnä paikallisia. Yhtäkkiä se oli edessä – Hon’s  Wun Tun House. Pöytiä odottavia riitti ulos asti, kadulta pystyi seuraamaan, kuinka kokit pyörittivät wonton-nyyttejä ravintolan ’’etukeittiössä’’. 

Tungoksesta huolimatta mekin pääsimme istumaan kymmenessä minuutissa. Ravintola oli vaatimaton, alkoholioikeuksia ei ollut, mutta ruoka oli herkullista. 

Tony’s Pizza Napoletana sijaitsee North Beachissä. Nimestä huolimatta tarjolla oli monen tyylistä pizzaa (Rooma, Sisilia New York, Detroit, St Louis ja ties mitä). Ravintolassa oli seitsemän ilmeisesti erilaista uunia. 

En tiedä enää minkä tyylisuunnan pizzoja syötiin mutta hyvää oli. Jälleen tungos ulkona oli melkoinen, pöytävarauksia ei otettu vastaan. Jätimme nimen jonoon klo 17 toivomuksella jos parin tunnin kuluttua päästäisiin syömään. Klo 18.40 tuli tekstari, että pöytä on valmis 20 minuutin kuluttua.

San Franciscon maine on kärsinyt rikollisuuden, huumeiden ja kodittomuuden takia. Esimerkiksi Union Squarelta oli kadonnut isoja tavarataloja. Keskustan tuntumassa on kortteleita, joita kannattaa välttää.

Niiden läpi tuli kuljettua muutaman kerran niin autolla, bussilla kun kävellenkin. Ihmisiä makaili jalkakäytävillä, piikkejä oli avoimesti esillä. Näkymä oli joka kerta enemmän surullinen kuin mitään muuta.

Kaikesta huolimatta kaupunki on ainutlaatuisen komea, ehdottomasti lempipaikkojani. Lisäsin Instagramiin lukuisia kuvia reissultamme, ne löytyvät täältä.

Oletko muuten kuullut ilman kuskia ajavista ''robottitaxeista''? Itse en tiennyt niistä mitään, mutta San Franciscon liikenteessä näitä Waymoja on 300 kappaletta. Niillä tehdään ainakin 5000 matkaa joka päivä. Hintataso on samaa luokkaa kuin Uberilla. Totta kai mekin testasimme kyytiä, siitäkin löytyy video Instagramistani.

Terveisin Antti

ps. Jos jonain päivänä käyt San Franciscossa niin vieraile ehdottomasti komeassa de Youngin museossa. Sisareni Anu Vaalas on siellä töissä, jos käyt moikkaamassa niin hän tykkää Fazerin suklaasta. 😉

pps. Päivitin tiedot talviopetuksesta sivuilleni. Sieltä löytyy varauskalenteri arkipäiville klo 14–20. Aamupäivä- ja viikonloppuajat voidaan sopia puhelimitse tai vaikka whatsappilla 050 5667167.

ppps. Sanoin loman menneen ilman golfia. Vai lasketaanko seuraava? Kävin samassa parturissa pahamaineisessa Tenderloinin kaupunginosassa, lankoni vakiopaikassa, kuin edellisellä matkalla yli kymmenen vuotta sitten. Paikan vietnamilaistaustainen omistajarouva väitti muistavansa minut ennen kuin olin ehtinyt ovesta kunnolla sisään. Tukkaa leikatessa hän kertoi, ettei ollut koskaan kokeillut golfia mutta voisi olla kiinnostunut. Joten lopuksi yritin opettaa hänelle hyvää grippiä föönin avulla.