Hei kaikki,
Kilpagolfissa on tapahtunut paljon viime viikkoina. Ja tulee tapahtumaan myös tulevina. Ensin oli Kalle Samoojan voitto European Openista komealla tavalla – sunnuntain paras pelaaja kenttäennätyksellä!
Suomalainen voittamassa European Openin oli jotenkin sopivaa, olihan Jaakko Pöyry yksi kisan sponsoreita 80-luvulla.
Viime sunnuntaina sai ensin ihailla Linn Grantin peliä Scandinavian Mixed yhteiskisassa, hämmentävän rento, varma ja ylivoimainen voitto kotiyleisön edessä.
Myöhemmin illalla oli tarjolla ilotulitusta Kanadasta Rory McIlroyn, Justin Thomas ja Tony Finaun toimesta. Tämä kärkiryhmä pelasi viimeisen kierroksen yhteensä 20 alle par:in. (Eikä ollut huono Justin Rose pelatessaan sunnuntaina 60 (-10) kolmella bogilla!
Rorylle Canadian Open voitto oli uran 21. PGA Tourilla. Sen merkityksestä kertoi hänen osuva letkautus voittohaastattelussa: yksi enemmän kuin eräällä toisella. Eräällä toisella hän tarkoitti Greg Normania, saudirahoitteisen LIV Golfin pyörittäjää, entistä maailman listan ykköstä.
(Kyllä, katsoin myös pätkiä ensimmäisestä LIV-kisasta. Päällimmäiseksi vaikutelmaksi jäi televisiolle tehty tapahtuma.
Itse kisalle ei synny merkitystä, kun keskittyminen on mukamas innovatiivisessa pelimuodossa, ostetuissa pelaajissa ja rahassa – voitto tarkoittaa lopulta next to nothing kun tarjolla ei ole mitään todellista historiaa, ei edes ranking-pisteitä, ei pääsyä sen ansiosta mihinkään tulevaan tapahtumaan saati joukkueeseen, jne. Vain kasoittain lisää rahaa
pelaajalle, jolla on jo sopimus saman liigan kanssa isoista rahoista; rahoista, jotka tulevat takuuvarmasti pelasi hän miten tahansa kyseisen sarjan kisat.
Yksi ammattilaisgolfin piirteitä on ollut sen taloudellinen raakuus. Jos pelaat huonosti, et tienaa mitään. Pelaajan kannalta ei se kiva ole, mutta heitä on ajanut eteenpäin unelma voitoista ja niitä seuraavista taaloista. Monen lopulta menestyneen pelaajan ensimmäiset vuodet ovat menneet pahasti pakkaselle.
Nyt LIVille siirtyneet pelaajat ovat halunneet korostaa sitä, kuinka he ovat independent contractors, itsenäisiä ammatinharjoittajia ja siten heillä on oikeus valita millä kiertueella pelata. Nyt kun he ovat vapaasti valinneet LIVin niin kyllä heitä siitä saa kritisoida.
Asia on eri LET-kiertuetta pelaaville naisille, kun heidän kiertueensa menee Saudeihin, pelaajat itse eivät tätä valintaa tee. Tai kun European Tour pelasi vielä pari vuotta sitten Saudi-Arabiassa, silloin ihmetytti vain miksi Dustinin ja Phillin ja muutaman muun PGA Tourin pelaajan piti lentää paikalle appearance moneyn perässä.
Selostin kerran Saudeissa pelatun kisan. Ei siitä mikään hyvä fiilis jäänyt. Toki sitä miettii myös Arabiemiraatteihin matkustamista, ei se ole ongelmatonta. Mutta LIV-pelaajat osallistuvat operaatioon, jonka ainoa tarkoitus on maineen pesu, sportwashing.
Kiertueeseen käytetty raha ei perustu mitenkään markkina-arvoon, LIVillä vaikuttaa olevan ääretön budjetti. Muut tourit eivät voi rahalla heitä vastaan kilpailla.
Mickelson ja muutama muu pelaaja ovat valitelleet, että he eivät pääse hyödyntämään omaa markkina-arvoaan toimiessaan PGA Tourin pelaajina. Mutta eikö valtaosa heidän arvostansa ole syntynyt PGA Tourin ansiosta? Ja nyt LIVin maksamat sopimukset ylittävät kaikki järjelliset markkina-arvot.
En todellakaan tiedä mihin kaikkeen LIV-liiga tulee johtamaan: vaikea nähdä, että se tekisi hyvää katsojan kannalta. Olihan kisoja riittävästi jo ennestäänkin, nyt kilpagolf pirstaloituu entistä enemmän. Parhaat pelaavat entistä harvemmin yhdessä.
Kärsijöitä ovat myös isoimmat LIVin ulkopuolella pysyttelevät tähdet: heidän arvonsa tippuu samalla kun heidän edustamansa kiertueen arvo tippuu. Mietinkin millä fiiliksillä saudiliigan pelaajat kohtaavat vanhat kisatoverit tällä viikolla US Openin rangella?
Lopuksi yleinen mielipide on, että sportwashing toimii ja siten Saudit tulevat saamaan rahoillensa vastinetta. Ehkä, mutta itse ainakin olen tietoisempi kuin aiemmin heidän ihmisoikeusrikkomuksistansa. Jussi Miettinen kirjoitti aiheesta muutama päivä sitten hyvän jutun.)
Takaisin todelliseen kilpagolfiin. US Open alkaa torstaina. Pelipaikkana on Bostonin lähellä Brooklinessä sijaitseva The Country Club. Kenttä huokuu golfin historiaa, se oli yksi USGA:n viidestå perustajaseurasta 1890-luvulla.
1913 siellä pelattiin yksi kaikkien aikojen legendaarisimmista US Openeista. Silloin paikallinen caddie-poika, työläistaustainen Francis Ouimet toteutti varsinaisen amerikkalaisen golfunelman viedessään voiton englantilaisten huippujen Vardonin ja Rayn nenän edestä.
Aiheesta on kirjoitettu hieno golfkirja The Greatest Game Ever Played (Mark Frost) jota voi suositella varauksetta. Kirjasta tehtiin myös elokuva, jota kumma kyllä en ole ikinä nähnyt, mutta olen kuullut siitäkin enimmäkseen hyvää.
Ouimetin vanha kotitalo on yhä pystyssä Country Clubin kentän laidalla. Se tullaan varmasti näkemään lähetyksissä.
1999 Ryder Cupissa, jota kutsutaan nimellä Battle of Brookline, eurooppalaiset johtivat 10–6 ennen sunnuntaita. Neljä pistettä olisi riittänyt kannun säilyttämiseen. Amerikkalaisten kiri puri, moni muistaa Justin Leonardin ratkaisevan pitkän upotuksen 17. griinillä. Joukkuetoverit ja yleisö ryntäsi ennenaikaisesti griinille
riemuiten, vaikka J-M Olazabalilla oli vielä lyhyempi tasoittava putti jäljellä. Toimittaja Alistair Cooke kirjoitti seuraavana päivänä otsikolla: Arrival of the golf hooligan.
Ja kyllä, olen selostamassa US Openia kaikkina neljänä kisapäivänä yhdessä Riku Soravuon kanssa. Kisan näyttää Viasat / Viaplay, joten liittykääpä mukaan seuraamaan merkityksellistä huippugolfia.
Saako tätä käyttää aasinsiltana Rikun ja minun lokakuun opetus- ja pelimatkaan? Kohteena on vanha tuttu suosikkimme Oitavos Dunes Portugalissa. Olen vetänyt sinne toistakymmentä matkaa, mutta viimeisestä on koronasta johtuen jo yli kaksi vuotta. Joten hinku takaisin on kova. Matkan ajankohta on 1.-8.10, lennot ovat Finnairin suorat
Hki-Lissabon-Hki.
Yhden muutoksen matkaan teimme Rikun kanssa, karsimme maksimi osallistujamäärään aiemmasta 24 osallistujasta 18 osallistujaan. Se on varmasti matkan kannalta parempi ratkaisu.
En ehtinyt lisätä matkaa vielä sivuilleni, mutta kaikki tiedot löytyvät Golf Plaisirin sivuilta. Käykää tutustumassa, tiedän että muutama tuttu ehti jo ilmoittautua mukaan.
Golfterveisin
Antti
ps. Olimme Rikun kanssa selostamossa myös European Openin viikonlopun. Oli tietenkin hieno kokemus selostaa suomailasvoittoa. En muistanut asiaa, mutta kisan aikana jutellessa selvisi, että Rikullakin oli European Open startti 1987. Paul Way vei voiton silloin, Rikun pelit kuulemma jäivät kahteen päivään.
pps. Yksityistunteja Peuramaalla voi varata täältä, opetuspaketit löytyvät täältä.
ppps. Lisää matkoja tulossa pian marraskuulle ja ensi keväälle.